Osa 2. Uusia alkuja

 Osa 2. Uusia alkuja

Moi. Anteeksi että on kestänyt pikkuisen kauemmin kuin olin kuvitellut, mutta tässä osa nyt on. Uusia simejä täytyi tehdä, ja... niin. Kuvia on tietääkseni vain 29, mutta ei se haittaa. Ei kuin lukemaan!

Kello lähenee jo kahtatoista.

Herään kun auringonsäteet valaisevat huoneeni. Huh, kuumin yö koko kesänä. Nukun peittoni päällä, koska sen alle kömpimistä ei voi harkitakaan.

Jätin takaoven auki kun menin nukkumaan. Vieno kesätuuli pyrkii sisään isoista kaksois-ovista.

Menen paistamaan munakasta keittiöön. Allison on poikaystävänsä Stevenin luona yötä. Päätän suunnata puistoon.

***

Puisto on aika tyhjä. Ihmettelen. Ehkä kaikki ovat rannoilla. Siamissa on sellainen ilmasto, että jopa kylmänä päivänä rannat ovat täynnä. Ja täällä on paljon turisteja. 

Istun siinä mietteissäni, kun huomaan äitini ja veljentyttöni Emilien.

" Hei kultaseni! " Äiti huudahtaa ja nostaa Emilien syliinsä. 

" Hei äiti. Mitäs te täällä teette? " Kysyn. 

" Carl ja Hailee palasivat Ranskasta. Me lähdimme ostamaan jäätelöä kaupasta. Vai mitä Emilie? " Hän kysyy ja hymyilee Emilielle. Carl on veljeni. Hän ja hänen vaimonsa Hailee asuivat kaksi kuukautta Alpeilla. Minun perheessäni on asiat itse asiassa niin, että kun isäni tapasi äitini, isäni oli leski. He menivät naimisiin aika nopeasti ja saivat minut. Isälläni oli jo kaksi pientä lasta, Carl ja Colette. Heidän äitinsä oli ranskalainen.

" Tule meille jäätelölle. Carl ja Hailee ovat siellä ja Colette palaa viikon päästä. " Hän sanoo. Colette on meistä se karismaattisin ja kaunein. " Tottakai, kiitos." Sanon ja hymyilen Emilielle.

***

" No mitä kuuluu?" Äitini kysyy. Tuijotamme Emilieta, joka näyttää himoitsevan äidin tekemiä muffinsseja.

" Mummi, saanko mä ottaa mussinssin?" Emilie kysyysöpöllä pikku äänellään. " Saat." Äiti nyökkää. " Ihan hyvää." Sanon ja yritän kiinnittää äidin huomion Em:iin.

" Missä Hailee ja Carl ovat?" Kysyn. " He ovat päiväunilla. Mitä isommaksi vauva kasvaa sitä väsyneempi Hailee on. Ja koskas sieltä suunnasta tulee lapsosia?" Äiti kysyy toiveikkaasti.

" Ei vielä pitkään aikaan. Onko Hailee jo synnyttänyt vai?" Kysyn ihmeissäni. " Höpsis, ei tietenkään. Kai Carl olisi kertonut sinulle?" Hän tuhahtaa. Niin kai.

Isä nukahti äsken aurinkotuolilleen. Mikäs siinä. Carl ja Hailee tulevat ulos, ja Carl kietoo kätensä Haileen ympärille.

" Hei Grace!" Hailee huudahtaa. " Moi." Vastaan ja nyökkään Carlillekin. 

" Mites sulla ja Danielilla menee?" Hän kysyy ystävällisesti. " Ei kovinkaan hyvin..." Sanon ja punnitsen pitäisikö kertoa heille. " Me erottiin viime viikolla." Jatkan haikeasti.

" Voi äidin pikku kultaa" Hän huokaisee ja halaa minua.

" Olen pahoillani Grace." Carl sanoo Haileen takaa. " Ei se mitään. Olen jo toipunut." Sanon ja vetäisen virnistyksen naamalleni.

***

" Mä haluun syliin!" Emilie vaatii Haileelta.

" Sä voit tulla meille koska tahansa Grace." Carl sanoo.

" Joo, tottakai. " Hailee myötäilee, hymyilee ja siirtää katseensa Emilien varpaisiin.

" Kiitos." Sanon. Olen ehkä hitusen närkästynyt. Kyllä minä osaan itsestäni huolehtia, mutta olen silti kiitollinen, koska olemme Carlin kanssa aika läheisiä.

" Joo, ja tottakai tännekin voi tulla. Tämä on aina kotisi, muista se."  Isä sanoo. Kiitän vielä kerran ja käyn vanhassa huoneessani hakemassa lämpimämpää vaatetta.

***

Menen huoneeseeni, menen makaamaan vuoteeseeni ja purskahdan itkuun. Ei, tämä on uusien alkujen kesä. Nyt en kyllä itke. En vuodata enää yhtäkään kyyneltä hänen vuokseen.

***

Kello on jo 12, ja omakoti-alueen valot ovat sammuneet. Tiellä kulkee yksinäisiä autoja ja lentokentälle suuntaavia takseja.

" Yötaivas on kaunis. Kuljen kotiin kävellen, koska olen juonut pari lasia viiniä.

Kuljen autiolla kadulla. Yleensä ihmiset matkaavat kiireellä kotiin tähän aikaan yöstä, mutta minä en. Hymyilen.

Niin, tämä kesä on uusien alkujen aikaa.

**********************************************

Tässä tää nyt oli. Rakastan kommentteja, ja rakentavaa palautetta, joten laittakaa ihmeessä. ps. peli bugitti ja poisti pelitallennuksen, joten talo saattaa näyttää hitusen erilaiselta.